Nuoret ja lehdet

Monet väittävät tänään että nuoria ei enää kiinnosta painetut lehdet, ainoastaan digimedia. Hölynpölyä. Luonnollisesti tämäkin kiinnostaa nuoria, mutta tosiasia on että printti ei ole lainkaan kuollut nuorisomediana. Toisaalta, jotta näkisimme kunnolla miten tämä toimii meidän täytyy siirtyä ajatuksesta että lehtiä luetaan siihen että niitä käytetään sosiaalisesti.

Tutkiessani miten tyttäreni (11) ja hänen vertaisryhmä käsittelee lehtiä, näen miten tärkeää juuri lehden fyysinen muoto on heille. Lehti on fyysinen, mikä tarkoittaa että sitä voi lainata – ja että sen lainaamisessa syntyy myös sosiaalinen linkki, ei vain digi-sellainen. Samaten, lehteä luetaan yhdessä, sen sivuista tapellaan, siihen piirretään sydämiä ja viiksiä, ja mitä parasta, siitä voi repiä pois ne tyypit jotka ovat ihansiiskauheita. Lehdestä tulee sosiaalinen objekti, osa verkostollista toimintaa.

Jos taas katsomme miten teinit lähestyvät lehtiä, lehdestä tulee sekä sosiaalinen merkki (kuka lukee mitä) että toiminallinen objekti (kuka löytää mitä). Lehti ei enää ole yksinkertainen kulutustuote, vaan osa siitä miten nuori luo identiteettiä verkostossaan. Se että jokin ei ole Facebook:issä voi tässä olla varsin arvokasta – koska se mahdollistaa erottautumista. Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa on aika yksinkertaista. Printti on jo sosiaalinen media, ja sen materiaalinen muoto ei estä verkostoutumista – päinvastoin. Mutta meidän täytyy ehkä ajatella tämän materian käyttämistä uusin tavoin.

Alf Rehn, johtamisen professori, Ã…bo Akademi